Arkkitehti, rakennusneuvos Olli Lehtovuori esittää rakentavaa kritiikkiä kaavoitukseen ja asuntorakentamiseen. Kirja on ajankohtainen pamfletti asumisen ja asuntosuunnittelun ongelmista, joihin on monia syitä: muuttoliike maaseudulta ja pienistä keskuksista isoihin kaupunkeihin, kasvava maahanmuutto, perhekoon pienentyminen ja yhteiskunnan vähenevät resurssit.


Miten turvata jokaiselle varallisuudesta riippumatta viihtyisä ympäristö ja mahdollisuus vaikuttaa omaan asumiseen? Mitä opittavaa on perinteestä ja muista kulttuureista? Millaisia uusia ratkaisuja on tarjolla
asuntopulan lievittämiseksi? Lehtovuorelle ihminen, asukas, on tärkein. Ihminen tarvitsee ”kotipesän” ja mielellään myös ”puutarhapläntin” - omannäköisensä asuinympäristön.


Ennakkoluulottomaan tapaansa Lehtovuori esittelee runsain piirroksin ja valokuvin vanhoja talonpoikaismiljöitä, rintamamiestaloja, 1960- ja -70-lukujen vaatimattomia omakotitaloja uusimpien innovaatioiden kuten loft-asuntojen, asuntokonttien ja miniasuntojen rinnalla.


Arkkitehti, professori Panu Lehtovuoren artikkeli uusista eurooppalaisista vaihtoehdoista tuo oivaltavan näkökulman Suomen tilanteeseen.

Kirja on tarkoitettu kaavoituksesta, rakentamisesta ja asumisesta päättäville: suunnittelijoille, rakennuttajille, poliitikoille, kuntien luottamushenkilöille ja viranomaisille. Kirja sopii myös oppikirjaksi korkeakouluopetukseen.


Nimimerkki Toukka (Ilkka Sumu) pakinoi vuoden 1982
Rakennustuotanto-lehdessä Lehtovuoresta seuraavasti:
”Yksi on ollut ahkera ylitse muiden pientaloetsinnässä.
Suomen Colombo. Olli Lehtovuorelle on ollut syytä antaa
julkinen tunnustus. Se mies on jaksanut. Jahkailla ja erilaisille
lapuille piirrellä. Lappuja muille näytellä ja niiden tiimoilta
kysellä. Millainen sitä olisi hyvä omakotitalo suomalaiselle?”