Suomalaisen kaupunkipolitiikan kärjet ja kipukohdat

Tekijät: Holstila, Eero; Hämäläinen, Timo (toim.)
Kustantaja: Rakennustieto Oy
Julkaistu: 2019
Painos: 1.
Kielet: suomi
Tuotelaji: Kirjat
ISBN: 978-952-267-315-2
33 € (sis. alv)

Tuotekuvaus

ILMESTYY LOKAKUUSSA. Kirjan alussa etsitään vastausta klassiseen kysymykseen, mikä tai mitä on kaupunki ja millaisia muotoja urbanisaatio on saamassa. Samalla kun väki keskittyy kaupunkeihin, urbanisoituu elämäntapa myös maaseudulla. Tämän jälkeen kuvataan Suomen sotien jälkeisen kaupungistumisen neljä vaihetta ja ennakoidaan prosessin etenemistä vuoteen 2050 mennessä. Seuraavaksi keskitytään analysoimaan valtiovallan kaupunkeihin kohdistuneita erityistoimia, kaupunkipolitiikkaa 1990-luvulta nykypäivään. Valtiovallan keinovalikoiman ehdyttyä 2010-luvulla näyttäisi korostuneen kaupunkien oma rooli elinvoimansa edistäjänä eli kaupungit kokevat itsensä aiempaa enemmän kaupunkipolitiikan tekijöinä, eivät niinkään kohteina. Neljännessä luvussa tarkastellaan tiedon ja tutkimuksen merkitystä kaupunkipolitiikan kompassina.

Kirjan viidennessä luvussa on katsaus kaupunkipolitiikan sisältöihin kaupunkien haasteiden ja mahdollisuuksien pohjalta. Perinteisesti tulokulmia ovat olleet kaupungit talouskasvun vetureina, väestönkasvuun vastaava asuntopolitiikka, maankäytön ja liikenteen ratkaisut, sekä syrjäytymisen ja segregaation ehkäisy. Tulevaisuuden haasteet ovat entistä monimutkaisempia: ilmastonmuutoksen torjunta vaatii uutta ilmiöpohjaista lähestymistapaa kaupunkipolitiikkaan. Samalla korostuu kansalaisyhteiskunnan rooli.

Lopuksi hahmotellaan 2020-luvun kaupunkipolitiikan olemusta. Keskinen lähtökohta on ilmiöpohjaisen sisällön ohella kaupunkikehityksen näkeminen kompleksisena prosessina, jota on entistä vaikeampi ohjata ylhäältä, ja jossa maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu menettää merkitystään. Tarvitaan uutta urbanisaatiopolitiikka, joka perustuu laajaan kansalaisten osallistumiseen ja ratkaisujen etsimiseen kokeilujen ja yhteiskehittelyjen kautta. Tämä alhaalta ylös – kaupunkipolitiikka integroituu osaksi kaupungin elinvoiman edistämistä. Valtiovallan ohjaavia toimia kuitenkin tarvitaan mm. veropolitiikan ja joukkoliikenneinvestointien muodossa. Keskiöön nousee kysymys kaupunkiseutujen sisäisestä päätöksentekokyvystä ja johtajuudesta.