Paimion arkkitehtuurikilpailu oli käännekohta Alvar Aallon arkkitehdin uralle. Eläytyessään potilaan, "pienen ihmisen", näkökulmaan Aalto tuli luoneeksi uudenlaisen humaanin lähestymistavan arkkitehtuuriin, jota hän sovelsi myöhemmissäkin suunnittelutöissään. Ajatus arkkitehtuurista biologiaan perustuvana elävänä organismina näkyy parantolassa sen sijainnista, pohjamuodosta ja toimintojen sijoittelusta pienimpiin yksityiskohtiin kuten ikkunoihin, huonekaluihin ja valaisimiin.

Paimion parantola oli heti valmistuttuaan kansainvälinen menestys, joka loi perustan Alvar Aallon maineelle yhtenä maailman merkittävimmistä moderneista arkkitehdeista. Teppo Jokisen avausartikkeli johdattaa tutustumiskierrokselle Paimioon: päärakennukseen rakennussiipineen, ulkoilualueille, henkilökunnan asuntoihin sekä muihin parantolaa palvelleisiin rakennuksiin. Samalla käydään läpi parantolan vaiheet arkkitehtikilpailusta sairaalatoiminnan loppumiseen. Yli 80 vuotta vanhaa parantolaa on laajennettu ja korjattu moneen kertaan toimintojen muuttuessa. Aallon toimisto vastasi korjauksista hänen puolisonsa Elissa Aallon kuolemaan 1994 saakka, minkä jälkeen korjauksista on vastannut Laiho-Pulkkinen-Raunio Arkkitehdit. Arkkitehti Ola Laihon yhteenveto näyttää Paimion tilanteen ennen sairaalatoiminnan loppua vuonna 2013.